Terveyslannoituksen tuen ehdoissa on kolme kohdetta, joille tukea ei myönnetä lainkaan. Yksi niistä on alue, jonka pääpuulaji on hieskoivu. Rajaus yllättää monen suometsän omistajan, koska juuri hieskoivua kasvaa runsaasti ojitetuilla turvemailla.
Hieskoivu ja rauduskoivu ovat eri asia
Rauduskoivu on arvokas viljelypuu, joka kasvaa hyvin kivennäismailla ja josta saadaan vaneripuuta. Hieskoivu on sitkeä pioneeripuu, joka menestyy märillä ja karuilla paikoilla mutta jää kasvultaan ja laadultaan selvästi jälkeen. Tuen rajaus koskee vain hieskoivua.
Miksi rajaus on olemassa
- Tuotos jää pieneksi. Lannoituksen tuoma lisäkasvu on sitä arvokkaampaa, mitä arvokkaampaa puuta se on. Hieskoivikossa lisäkasvu on pääosin kuitupuuta.
- Kasvupaikka on usein ongelma, ei ravinne. Hieskoivuvaltaisuus kertoo tyypillisesti märästä tai karusta kasvupaikasta. Siellä rajoittava tekijä on vesitalous, ja lannoite ei korjaa ojitusta.
- Tuki on tarkoitettu ravinne-epätasapainon korjaamiseen, ei yleiseksi kasvatuslannoitukseksi.
Mitä hieskoivikolle voi tehdä
Jos kuviolla kasvaa havupuuta hieskoivun alla, kannattaa selvittää mikä on oikeasti pääpuulaji. Kehittyvä kuusialikasvos muuttaa tilanteen, ja vallitseva hieskoivikko voi olla poistettavaa ylispuustoa eikä kasvatettava puusto.
Turvemaalla oikea järjestys on yleensä ensin vesitalous ja sitten ravinteet. Jos kuivatus on kunnossa ja kohde on muuttumassa havupuuvaltaiseksi, tukikelpoisuus voi näyttää aivan toiselta muutaman vuoden päästä.
Saako hieskoivikko METKA-tukea terveyslannoitukseen?
Ei saa. Tukea ei myönnetä alueelle, jonka pääpuulaji on hieskoivu. Rauduskoivua rajaus ei koske.
Entä jos hieskoivun alla kasvaa kuusta?
Silloin kannattaa selvittää, mikä on kuvion todellinen pääpuulaji ja kasvatettava puusto. Jos kasvatettava puusto on kuusta ja hieskoivikko on poistettavaa ylispuustoa, tilanne on eri kuin hieskoivuvaltaisella kuviolla.